Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista

Kirjoittaja

Maikki kertoilee kahden tanskalais-ruotsalaisen pihakoiran Armin ja tämän tyttären Kertun elämästä ja arjesta, iloista, onnistumisista ja murheistakin.

Kaikki mielipiteet, kommentit ja ajatukset ovat henkilökohtaisia mietteitäni ja valokuvat itseni tai perheeni ottamia ellei tosin mainita. Sillä että olen mukana yhdistystoiminnassa, ei ole mitään tekemistä tämän henkilökohtaisen päiväkirjan kanssa.

21.01.2012 - 18:30

Tämä viikko on mennyt koirien osalta vähän miten sattuu. Olen ollut kovassa flunssassa ja koirien liikunta on ollut isännän vastuulla. Onneksi on aidattu takapiha jossa voi välillä vähän päästellä höyryjä pallojen ja patukoiden kanssa.


Mitä toinen edellä, sitä toinen perässä :)

Kerttu loikkaa pallon perään

ja samoin Armi

Täällä se jossain ihan varmasti on!

Melkein aina pallon löysi ja nappasi Armi,

mutta se ei Kerttua haittaa sillä vielä siistimpää kuin napata pallo, on juosta sen perässä joka nappasi pallon!

Kerttu Odottaa, Keskittyy, Loikkaa ja Nappaa!

On se vaan niin hauskaa tuo umpilumessa pallottelu! Käy muuten ihan liikunnasta koirillekin kahlata kainaloita myöten edes takas. Itsestä nyt puhumattakaan. Meillä on vaan nykyisellään lenkkireitit muutteneet aika tylsiksi, sinne mennään minne vaunuilla päästään. Aiemmin talvella kun ei vielä ollut lunta, oli meillä käytettävissä muutama metsäautotie tai  muu leveämpi polun tapainen jossa oli mahdollisuus työntää vaunujakin, mutta nyt mennään vaan lähinnä tienvieriä ja pyöräteitä pitkin. Joskus sentään koirat pääsee lenkille ilman Eliastakin, ja silloin pyrin aina lähtemään jonnekin pöpelikköön.

Kertulla ja Eliaksella on ihme symbioosi. Kerttu antaa Eliaksen tehdä itselleen mitä vain, ja Elias tarjoaa käsiään Kertun nuoltavaksi. Kyllä välillä näyttää hurjalle kun tuntuu että Kertulta irtoaa korva tai kaulanahka venyy muodottomaksi... Eräänä päivänä Elias oli työntänyt sormet Kertun sieraimiin mutta koira vaan istui paikallaan ja antoi asian tapahtua. Missä tahansa Elias onkin, on Kerttu mieluiten ihan vieressä, tai ainakin puolen metrin päässä (paitsi sänkyyn ei ole menemistä!).

Missä Elias, siellä Kerttu

Missä Elias, siellä Kerttu

Missä Elias, siellä Kerttu

Missä Elias, siellä Kerttu

Ja kerran vielä,
missä Elias, siellä Kerttu

Mut kattokaa minkä ihanan paidan löysin Prisman alesta, eikö olekin ihan selvästi pihakoiranpentuja! On se vaan niin että Elias on pihakoiramies jo pienestä pitäen, tämä meidän tuleva kennelpoika =D

Armin poikaystävä-tilanne on taas ihan levällään :( Tämä ihana blondi ei sittenkään ollut se oikea. Yhdessä omistajan kanssa tutkittiin molempien koirien taustoja, sukuja ja muita yhteensopivuuksia. Sanottaisiinko näin että suku on pahin! Kaksi niin komeeta/kaunista, mukavaa ja tervettä koiraa, mutta ei niitä sitten voikaan panna yhteen taustojen takia. Voi miten harmillista! Ihan meinasi itku tulla kun tähän ratkaisuun päädyttiin. Mutta toivottavasti hätä ei ole tämän näköinen, onneksi on vielä useampi kuukausi deittailla. Nytkin on muutama kysely vetämässä, joten eiköhän tämä tästä...

Kyllähän tällaiselle lumikuningattarelle täytyy jostain se oma kunkku löytyä!

(kun niin anovasti katsoo ja pyytää sitä sulhasta... tai palloa... tai namia...)

Suvi kirjoitti 22.01.2012 - 11:25
Siis "ei kestä" kun voi Elias ja Kerttu olla valloittavia noissa yhteiskuvissa:o). Jos Elias on tuleva kennelpoika, niin Kerttu haluaa varmaan babysitteriksi=). Ja Armille terveiset: No hätä, kyllä se oikea sulhanen vielä kaunottarelle löytyy8). Hyvää kannattaa odottaa, joskus vähän kauemminkin;-). Suku on pahin, mutta kuitenkin niin tärkeä:o).
Maikki kirjoitti 22.01.2012 - 21:55
Kiitos tsempistä Suvi! Ihana kommentti =)
Anna kirjoitti 22.01.2012 - 22:46
Tuo ensimmäinen lumikuva jossa molemmilla on tassu ylhäällä on ihana! Meilläkin on reitit nykyään tylsiä kun pitää mennä siinä missä vaunuilla pääsee. Kiva, että Kerttu ja Elias tulevat niin hyvin toimeen!
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

PMV-09 FIN MVA
Villiniityn Adalmiina "ARMI"



Syntynyt 24.7.2007

Kolmivärinen narttu

Emä:
Yacatis Gaezlu-Engill

Isä:
Fjällbrisens Frasse

Kasvattaja: Heli Rajamäki, Villiniityn Kennel

Näyttelytulos:

PMV-09 (Nordic Winner)
FIN MVA (FIN Ch)

CACIB x1
SERT x4  (CC)
ROP x5   (BOB)
VSP x2   (BOS)

Terveystulokset:
Polvet 0/0
Kyynärät 0/0
Lonkat B/A


Pihapolun Aurora
"KERTTU"



Syntynyt 23.7.2010

Kolmivärinen narttu

Emä: Villiniityn Adalmiina

Isä: Yacatis Lovedrive

Oma kasvatti
Pihapolun A-pentue

Kannattaa käydä

PIHAPOLUN KENNEL

 

Rotumääritelmä
tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Pihakoirat.net
Suomen tanskalais-ruotsalaiset pihakoirat ry

Musti ja Mirri
Emännän työpaikka

Kennelliitto

KSSK
Kouvolan Seudun Seurakoira Kerho
Täällä me treenataan!

Muita sivuja joita seuraan

Villin pihan villit pihakoirat
Armin poika Nassu ja "isoveli" Popo

Inkun ja Bertan elämää
Täällä seikkailevat Armin mamma Inkku ja sisko Bertta

Alma
Armin sisko Alma ja Bosse-kissa

Tarmo
Armin siskonpoika

Eetu
Armin siskonpoika

Taru pihakoira

Kesse ja Noppe pihakoirat

Saga pihakoira

Nuka pihakoira

Mango ja Sani
Ystäväni setteri ja dobberi

Kennel Bernandos
Berninpaimenkoirat Amelie ja Miina, Sharpei Sissi

Mielenkiintoinen koulutusblogi

Kiva kun kävit!